Share |

Uskallus nähdä asiat omaa pihapiiriä isompina kokonaisuuksina

Sunnuntai 13.9.2020 klo 15:34 - Reijo Löytynoja

Suomalaisilla kunnilla muutamia kasvukeskuksia lukuun ottamatta on edessä vaikeiden päätösten aika. Kunnat velkaantuvat edelleen vuosi vuodelta. Muuttotappioon haetaan ratkaisuja erilaille tontti ratkaisuilla, jopa erittäin merkittävillä tonttitarjouksilla.

Edellisen nousukauden aikana taseisiin saatu hyvä alkaa olla syötynä. Lisätuloja etsitään monin eri keinoin. Tarpeettomaksi käyneelle omaisuudelle etsitään uusia omistajia, toimintoja pyritään sopeuttamaan monin eri keinoin, silti menopuoli pyrkii kasvamaan nopeammin kuin sopeuttamiset vaikuttavat.

Monesti myös syyttävä sormi osoittaa kuntapäättäjiä, mutta useinkaan ei sormia heiluttavat tahot ymmärrä, miten päätöksentekoa ohjataan, kun puhutaan pakollisista lakisääteisitä menoista. Peruspalvelut on turvattava, yli 75 vuotiaiden määrä kasvaa, tarvitaan lisää kotihoidon palveluita ja myös ympärivuorokautisen hoidon tarve kasvaa koko ajan, sairaanhoitoa on järjestettävä, sivistyksestä sekä lasten ja nuorten opetuksen laatu on turvattava myöskin teknisistä palveluista ja asumisesta on huolehdittava.

Huonossakin taloudellisessa tilanteessa kuntalaisten odotukset ovat suuret. Toiveita ja odotuksia pyritään täyttämään mahdollisimman tasapuolisesti. Monesti näitä tulevaisuushankkeita ammutaan isolla pyssyllä alas, usein ottamatta huomioon mitä tai keitä varten näitä uudistuksia valmistellaan. Ei päättäjien tarpeisiin vaan kuntalaisten tarpeisiin.

Päättäjiltä vaaditaan juuri nyt vahvaa ja määrätietoista asennetta, jos epäilee itseään, on tutkittava omaa asennettaan. Jatkuvaa narinaa ja päätösten kyseenalaistamista tulee aina olemaan. Halutaan omilla näkemyksillä vääristellä päätösten teon taustoja kuntalaisille. Harvemmin jos koskaan, näissä nostetaan esille omaa näkemystä, ei yksilöidään väittämiä tai kerrota, miten parhaiten itse vastaisi kuntalaisten tarpeisiin taloudellisesti vaikeinakin aikoina.

Kuntavaalit lähestyvät, nyt kysytään kuntalaisilta mahdollisuutta olla mukana etsimässä ratkaisuja, miten yhdessä voidaan rakentaa kaikkien tarpeita kunnioittava kotikunta. Lähtemällä mukaan päättäjäksi voit parhaiten vaikuttaa siihen mikä on mielestäsi oikein. Arvostelemalla ja kyseenalaistamalla demokraattisesti tehtyjä päätöksiä vaikutusmahdollisuudet ovat vähäiset.

Nyt kysytään jokaiselta päättäjältä vastuun ottamista, myös vaikeisiin demokraattisesti tehtyihin päätöksiin on sitouduttava, uskallettava nähdä asiat omaa pihapiiriä isompina kokonaisuuksina olemalla osa omaa kotikuntaansa ja sen kehittämistä.

Avainsanat: päätöksenteko, kuntavaalit

Kuuden tunnin työpäivästä

Perjantai 28.8.2020 klo 13:41 - Mikko Viskari

Kuuden tunnin työaika on noussut tällä viikolla puheisiin. Sosiaalisen median keskustelu aiheen ympärillä ei ole ollut hedelmällistä, joko olet vastaan tai puolesta, ilman harmaan värejä ja jos olet puolesta niin et ymmärrä mitään nykyisistä työmarkkinoista eli häpeä ja mene kotiin! Itse sain tästä oman osan, kun yritin tuoda esiin kuuden tunnin työaikojen kokeilussa olleen hyviäkin puolia, minut leimattiin saman idean täysiveriseksi kannattajaksi.

Tiettyjä faktoja ei kukaan pääse pakoon, sen ymmärrän minäkin. Yksi fakta on se, että jos kuuden tunnin työpäivään siirtyminen ei vähennä työvoiman tarvetta on edessä palkkakustannusten nousu, vaikka työn tuottavuus nousisi. Yksinkertainen esimerkki on vaikka tehtävä, jossa on oltava koko vuorokauden työntekijä, kun se kahdeksalla tunnilla jakautuu kolmelle työntekijälle, kuuden tunnin työpäivässä jako tapahtuu neljälle. Toinen fakta on se, että nykypäivänä on monta työtehtävää, jossa työajalla ei kovinkaan suurta merkitystä. Kolmas on se, että oivalluksemme ei aina kysele sopivia aikoja vaan tulevat milloin sattuu, vapaanaikaan liittyvät työaikana ja töihin liittyvät vapaa-ajalla.

Kuuden tunnin työpäivistä on erilaisia kokemuksia. Ruotsissa vanhainkodissa sairaslomat vähenivät ja työviihtyvyys parani, mutta palkkakustannukset nousivat ja kokeilu todettiin liian kalliiksi. Autokorjaamossa järjestely taas kääntyi tuottavuuden nousen avulla positiiviseksi. Autokorjaamo pystyi mukauttamaan työaikaa ja aukioloa. Samalla koneet ja laitteet olivat tehokkaassa käytössä päivittäin kahdeksan tunnin sijasta 12 tuntia.

En usko kuuden tunnin työpäivän yleistyvän. Näen siinä ongelmia, joista yksi aikaisemman esimerkin mukainen palkkakustannuksien nousu. Mutta en silti näe puheen työajasta ja sen muutoksista olevan turhaa. Voimmeko saavuttaa tekemällä työajalle jotain, samoja hyviä tuloksia kuin kuuden tunnin kokeiluissa? Isossa organisaatiossa, kuten vaikka kunnassa, 10 prosentin vähennys sairaslomissa on iso kasa rahaa.

 Suomessa ainakin yksi yritys kokeilee oma-aloitteisesti kuuden tunnin työpäivää ja sen tuloksia voit seurata täällä.

 

Mikko Viskari

Yrittäjä, sosionomi

Avainsanat: 6h, työaika,

Päätöksenteon siirtämisen sietämätön keveys

Lauantai 13.6.2020 klo 12:19 - Mikko Viskari

Koronan vaikutukset julkiseen talouteen olivat poikkeukselliset. Kunnilla tulee olemaan haasteelliset ajat, kun verotulot tulevat pienentymään huomattavasti. Kuitenkin kun tarkastelemme varsinkin 2010-luvun ilmapiiriä ja keskustelua julkisesta taloudesta, taloustilanne on aina ollut haastava ja muutokset tapahtuneet melkeinpä vain huonosta huonompaan.

Oma urani Janakkalan valtuustossa alkoi 2013 ja heti ensimmäisenä alettiin parantamaan taloutta talouden tasapainottamisohjelman TPO:n avulla. Talous parani ja ei parantunut, luvut muuttuivat, mutta paineet tasapainottamisesta ei ole poistunut yhdeltäkään vuodelta tämän jälkeen. Jos tutustuu vaikka talousarvioihin, tilannekuva esitellään aina vaikeana ja haastavana. 

Vaikeat ja haastavat ajat ovat saaneet myös päättäjät siirtämään investointeja vuosi vuodelta eteenpäin. Koulurakennukset ovat olleet jo hetken aikaan elinkaarensa päässä ja esimerkiksi Tervakosken terveyskeskuksen uusiminen on keikkunut tulevissa investoinneissa vuosia, ainakin niin kauan kun minä olen ollut valtuutettuna. 

Paine koulujen uusimiseen kasvoi kuntalaislaisaloitteen myötä ja kuntavaalien alla koulukeskukset nousivat vaalien pääteemaksi. Tosin varaa päätöksiä ei ollut enää mahdollisuutta venyttää, päinvastoin, uudet koulut olisi pitänyt olla jo valmiina edellisen vaalikauden jäljiltä. 

Nyt kun kohtasimme koronan, on hyvä katsoa päätöksentekoa taaksepäin. Investointien siirtäminen vuodesta toiseen ei tuonut parempaa aikaa vaan Janakkala pääsee viemään useita investointeja kerralla eteenpäin vaikeamassa tilanteessa kuin kertaakaan aikaisemmin. On myös todennäköistä, että jos osa isoista investoinneista olisi jo tehty, meillä olisi parempi lähtökohta suoriutua tulevasta ajasta. Ongelman siirtäminen harvoin poistaa itse ongelmaa. 

On yksi asia, jonka investointeja me olemme lykänneet kuntana ja kansakuntana vuosia, ja se on ympäristö. Koronan jälkeisessä ajassa päätöksenteon todelliseksi pohjaksi pitäisi ottaa ympäristön huomioiminen. Tänäkin vuonnakin menetämme lajeja ja menetämme ne lopullisesti. Kuinka kauan uskallamme lykätä ympäristöämme koskevaa päätöksentekoa?

(Kirjoitus on julkaistu myös Hämeen Sanomien mielipide-palstalla 10.6.2020).

Avainsanat: janakkala, päätöksenteko, valtuusto, investoinnit, koulukeskukset

Yhteistyötä kohti

Lauantai 28.12.2019

Kuntien talousarvioikokousten kierros on nyt takana päin. Tunnelmat olivat lähialueen kunnissa yhtäläisiä, palveluita pitää kehittää, rakennuksia uusia ja menopuolta pienentää. Vaikka yhtälö on tuttu, on se hullunkurinen.

Mietitään vaikka kuntien sote-puolta, kuten Janakkalan eläkkeelle jäänyt perusturvajohtaja Matti Valtonen meitä valtuutettuja usein muistutti, jos kunta olisi yritys, hänellä ei olisi minkäänlaista ongelmaa palvelujen myynnissä, päin vastoin. Mutta kun kunta ei ole yritys, joutuvat kunnat pohtimaan, miten jatkossa palveluita saataisiin kaupaksi vähemmän. Samalla tavalla kunnissa joudutaan myös miettimään, että kun asiakas on kuntalainen, niin kuinka kuntalainen ”ostaisi” eli käyttäisi halvempia palveluita, ei kalliimpia.

Tulevaisuuden haasteisiin yhtenä ratkaisuna nousi esiin kuntaliitoskeskustelu. Keskustelu eteni yhteen vai erikseen- kysymykseen jo ennen kuin se ehti edes kunnolla käynnistyä. Jos pelkkä yhteenliittyminen takaisi edullisemmat ja paremmat palvelut, olisi tässä maassa helppoa tehdä politiikkaa.  Kun kuntaliitoksista aletaan puhua, keskustelulle käy ikävä kyllä niin kuin on käynyt jo yli kymmenen vuotta sote-uudistus keskustelulle. Keskustelun ytimeen ei pääse palvelut. Viime hallituskaudella sote-uudistus keskustelua hallitsi puhe maakunnista ja valinnanvapaudesta.   

Kunnilla on samankaltaisia ongelmia, yhteisiä rajoja ja loistavia työntekijöitä. Poliitikot voivat tarjota mahdollisuutta rohkealle kokeiluilmapiirille resurssien ja luottamuksen kautta. Kuntayhteistyötä on ehdottomasti tehtävä siellä missä se paikka on. Kuntaliitoskeskustelu voi pahimmillaan rakentaa näkymättömiä muureja sinne missä niille ei ole tarvetta.

Viskari: Anna ääni vakaalle ja reilulle Euroopalle

Lauantai 25.5.2019 klo 11:11 - Mikko Viskari

Huomenna käydään seuraavat Suomen tulevaisuuden kannalta tärkeät vaalit. Eduskuntavaalit ovat päättyneet juuri ja hallitusneuvotteluihin osallistuneiden puolueiden puheenjohtajat ovat menneellä viikolla hallitusneuvotteluiden pitkien päivien päätteeksi ehtineet mukaan eurovaalien puheenjohtajatentteihin. On ihailtava tarmoa ja päättäväisyyttä, joilla hallitusneuvotteluiden vetäjä Antti Rinne on vienyt asioita eteenpäin. Vaikuttaa, että viimeinkin Suomi saa sote-uudistuksen, lähtökohdat ovat ainakin realistisella pohjalla ja fokus on yksipuolisen palveluiden ulkoistamisen sijaan palveluiden laadun paratamisessa. Sosiaali- ja terveyspalvelut on palautettu sosiaali- ja terveyspalveluiden ytimeen.

Myös puheenjohtaja tenteissä on nähty ja kuultu, kuinka SDP kuinka SDP haluaa olla rakentamassa vakaata ja reilua Eurooppaa, jossa huolehditaan työntekijöiden oikeuksista, estetään verovälttelyä ja torjutaan ilmastonmuutosta. SDP haluaa rakentaa Eurooppaa, joka investoi tulevaisuuteen: koulutukseen, osaamiseen ja teknologiaan. Ääni SDP:lle on ääni todelliselle pyrkimykselle rakentaa parempaa ja toimivampaa EU:ta. Meillä kun on tapana korjata, ei rikkoa.

Tässä koostetusti SDP:n ratkaisuja paremman Euroopan rakentamiseksi:
  • Sosiaalisesti kestävä Eurooppa rakentaa hyvinvointia. EU:n pitää taata kaikille työntekijöille vahvat vähimmäisoikeudet, kuten reilut työehdot ja työelämän tasa-arvo.
  • Nyt on aika panostaa koulutukseen ja tutkimukseen: lisätään EU-investointeja kansalaisten osaamiseen ja innovaatiotoimintaan.
  • Veronkierrolla ja haitallisella verokilpailulla menetetyt verotulot ovat pois tärkeiden palveluiden rahoittamisesta. EU:n on lisättävä verovälttelyn sanktioita.
  • EU:n yhteistä rajavalvontaa pitää vahvistaa, jotta vapaa liikkuvuus Schengen-alueen sisällä voi jatkua lisäten turvallisuutta ja luoden talouskasvua.
  • Rajat ylittävät haasteet ratkaistaan vain rajat ylittävällä yhteistyöllä: EU:n on otettava johtava rooli ilmastonmuutoksen torjumisessa.

Ennakkoon eurovaaleissa on äänestänyt 21 % äänioikeutetuista, joten iso osa äänistä on vielä jaossa. Vuoden 2014 eurovaaleissa äänestysprosentti oli 41 ja nyt on toivottavaa, että suomalaiset käyttävät ahkerammin äänioikeuttaan. Jos et ole vielä äänestänyt, mahdollisuus käyttää ääni on huomenna.

SDP:n ehdokkaat löydät täältä.