Uskallus nähdä asiat omaa pihapiiriä isompina kokonaisuuksinaSunnuntai 13.9.2020 klo 15.34 - Reijo Löytynoja Suomalaisilla kunnilla muutamia kasvukeskuksia lukuun ottamatta on edessä vaikeiden päätösten aika. Kunnat velkaantuvat edelleen vuosi vuodelta. Muuttotappioon haetaan ratkaisuja erilaille tontti ratkaisuilla, jopa erittäin merkittävillä tonttitarjouksilla. Edellisen nousukauden aikana taseisiin saatu hyvä alkaa olla syötynä. Lisätuloja etsitään monin eri keinoin. Tarpeettomaksi käyneelle omaisuudelle etsitään uusia omistajia, toimintoja pyritään sopeuttamaan monin eri keinoin, silti menopuoli pyrkii kasvamaan nopeammin kuin sopeuttamiset vaikuttavat. Monesti myös syyttävä sormi osoittaa kuntapäättäjiä, mutta useinkaan ei sormia heiluttavat tahot ymmärrä, miten päätöksentekoa ohjataan, kun puhutaan pakollisista lakisääteisitä menoista. Peruspalvelut on turvattava, yli 75 vuotiaiden määrä kasvaa, tarvitaan lisää kotihoidon palveluita ja myös ympärivuorokautisen hoidon tarve kasvaa koko ajan, sairaanhoitoa on järjestettävä, sivistyksestä sekä lasten ja nuorten opetuksen laatu on turvattava myöskin teknisistä palveluista ja asumisesta on huolehdittava. Huonossakin taloudellisessa tilanteessa kuntalaisten odotukset ovat suuret. Toiveita ja odotuksia pyritään täyttämään mahdollisimman tasapuolisesti. Monesti näitä tulevaisuushankkeita ammutaan isolla pyssyllä alas, usein ottamatta huomioon mitä tai keitä varten näitä uudistuksia valmistellaan. Ei päättäjien tarpeisiin vaan kuntalaisten tarpeisiin. Päättäjiltä vaaditaan juuri nyt vahvaa ja määrätietoista asennetta, jos epäilee itseään, on tutkittava omaa asennettaan. Jatkuvaa narinaa ja päätösten kyseenalaistamista tulee aina olemaan. Halutaan omilla näkemyksillä vääristellä päätösten teon taustoja kuntalaisille. Harvemmin jos koskaan, näissä nostetaan esille omaa näkemystä, ei yksilöidään väittämiä tai kerrota, miten parhaiten itse vastaisi kuntalaisten tarpeisiin taloudellisesti vaikeinakin aikoina. Kuntavaalit lähestyvät, nyt kysytään kuntalaisilta mahdollisuutta olla mukana etsimässä ratkaisuja, miten yhdessä voidaan rakentaa kaikkien tarpeita kunnioittava kotikunta. Lähtemällä mukaan päättäjäksi voit parhaiten vaikuttaa siihen mikä on mielestäsi oikein. Arvostelemalla ja kyseenalaistamalla demokraattisesti tehtyjä päätöksiä vaikutusmahdollisuudet ovat vähäiset. Nyt kysytään jokaiselta päättäjältä vastuun ottamista, myös vaikeisiin demokraattisesti tehtyihin päätöksiin on sitouduttava, uskallettava nähdä asiat omaa pihapiiriä isompina kokonaisuuksina olemalla osa omaa kotikuntaansa ja sen kehittämistä. |
Avainsanat: päätöksenteko, kuntavaalit |
Päätöksenteon siirtämisen sietämätön keveysLauantai 13.6.2020 klo 12.19 - Mikko Viskari Koronan vaikutukset julkiseen talouteen olivat poikkeukselliset. Kunnilla tulee olemaan haasteelliset ajat, kun verotulot tulevat pienentymään huomattavasti. Kuitenkin kun tarkastelemme varsinkin 2010-luvun ilmapiiriä ja keskustelua julkisesta taloudesta, taloustilanne on aina ollut haastava ja muutokset tapahtuneet melkeinpä vain huonosta huonompaan. Oma urani Janakkalan valtuustossa alkoi 2013 ja heti ensimmäisenä alettiin parantamaan taloutta talouden tasapainottamisohjelman TPO:n avulla. Talous parani ja ei parantunut, luvut muuttuivat, mutta paineet tasapainottamisesta ei ole poistunut yhdeltäkään vuodelta tämän jälkeen. Jos tutustuu vaikka talousarvioihin, tilannekuva esitellään aina vaikeana ja haastavana. Vaikeat ja haastavat ajat ovat saaneet myös päättäjät siirtämään investointeja vuosi vuodelta eteenpäin. Koulurakennukset ovat olleet jo hetken aikaan elinkaarensa päässä ja esimerkiksi Tervakosken terveyskeskuksen uusiminen on keikkunut tulevissa investoinneissa vuosia, ainakin niin kauan kun minä olen ollut valtuutettuna. Paine koulujen uusimiseen kasvoi kuntalaislaisaloitteen myötä ja kuntavaalien alla koulukeskukset nousivat vaalien pääteemaksi. Tosin varaa päätöksiä ei ollut enää mahdollisuutta venyttää, päinvastoin, uudet koulut olisi pitänyt olla jo valmiina edellisen vaalikauden jäljiltä. Nyt kun kohtasimme koronan, on hyvä katsoa päätöksentekoa taaksepäin. Investointien siirtäminen vuodesta toiseen ei tuonut parempaa aikaa vaan Janakkala pääsee viemään useita investointeja kerralla eteenpäin vaikeamassa tilanteessa kuin kertaakaan aikaisemmin. On myös todennäköistä, että jos osa isoista investoinneista olisi jo tehty, meillä olisi parempi lähtökohta suoriutua tulevasta ajasta. Ongelman siirtäminen harvoin poistaa itse ongelmaa. On yksi asia, jonka investointeja me olemme lykänneet kuntana ja kansakuntana vuosia, ja se on ympäristö. Koronan jälkeisessä ajassa päätöksenteon todelliseksi pohjaksi pitäisi ottaa ympäristön huomioiminen. Tänäkin vuonnakin menetämme lajeja ja menetämme ne lopullisesti. Kuinka kauan uskallamme lykätä ympäristöämme koskevaa päätöksentekoa? (Kirjoitus on julkaistu myös Hämeen Sanomien mielipide-palstalla 10.6.2020). |
Avainsanat: janakkala, päätöksenteko, valtuusto, investoinnit, koulukeskukset |