Share |

Turvallisuuden tunteen tärkeys

Share |

Maanantai 8.3.2021 klo 9.12 - Pirjo Alijärvi, Reijo Löytynoja, Marko Mustiala


Kokous.jpg

Yhteiset kahvihetket, ystävien ja sukulaisten tapaaminen, merkkipäivien viettäminen isolla porukalla, harrastukset, tapahtumat, illanvietot ja monella myös työyhteisön läsnäolo - kaikki mitä pidimme normaalina ja aina mahdollisena onkin yhtäkkiä poissa. Viime keväänä kesti hetken ennenkuin pää asettui siihen asentoon, että sosiaalisia kontakteja oli rajoitettava kaikin mahdollisin tavoin. Nyt tätä entistä elämää kaipaa jo huutomerkein varustettuna. 

Tilanne ja arkisen elämän raju muutos on koetellut useiden henkilöiden turvallisuuden tunnetta. Tiedotusvälineissä ja erinäisissä sosiaalisen median keskusteluissa annetaan ristiriitaista tietoa tilanteesta. Uutisissa kerrotaan rajoitteista, tautitilanteen muutoksista ja toisissa vähätellään tilannetta väittäen kaikkea ylireagoinniksi. Mihin voi luottaa ja millä tavalla omaa ja läheisten terveyttä ja turvallisuuden tunnetta voi vaalia? 

Poikkeuksellisessa yhteiskunnallisessa tilanteessa luotettavan tiedon saanti on perusoikeus. Pelkkä sähköisten välineiden kautta tapahtuva tiedottaminen ja palvelujen tuottaminen ei riitä.

Turvallisuuden tunne kuuluu jokapäiväiseen arkeen. Ikä ei saa olla toimivan ja turvallisen arjen este. 

Suomi vanhenee ja ikäihmisten määrä kasvaa. Sähköisten ja puhelimen kautta tapahtuvien palveluiden määrä on nousussa. Tämä tarkoittaa tiskipalveluiden vähenemistä ja tiedon siirtymistä sähköiseen muotoon. Henkilökohtaisen, kasvokkain tapahtuvan neuvonnan tarve ei ole vähentynyt. Jo puhelimen kautta tehty neuvonta voi olla kynnys monelle ikäihmiselle ja on muutenkin haastavaa muistamisen, hahmottamisen ja konkretian kannalta. Ja mistä ikäihminen saa tietoonsa palveluntarjoajan puhelinnumeron, jos internet ei ole tuttu asia?

Tampereen yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan lähes puolella iäkkäistä kansalaisista on vaikeuksia hoitaa arkipäivän asioita älypuhelimella tai tietokoneella. Tämä saattaa nostaa häpeän ja avuttomuuden tunnetta tai muutosvastarintaa ja palveluista luopumista. Digitaidottomuus myös estää yhteiskunnallista osallistumista sekä tiedonsaantia. Arvion mukaan saattaa mennä jopa 20 vuotta, ennen kuin lähes kaikilla ikäihmisillä on riittävä perustason digiosaaminen.

Janakkalassa asuu arviolta n. 1500 digitaidotonta ikäihmistä, jotka ovat paperisen tai kohtaamisen kautta tapahtuvan tiedottamisen varassa. Viime keväänä kunnassa lähetettiin kirjeet kaikille yli 70 - vuotiaille. Tällä haluttiin varmistaa, että tärkeä tieto saavutti mahdollisimman kattavasti eri ikäryhmät.  Lisäksi seurakunnan kanssa on toteutettu yhdessä soittokierros yli 80 - vuotiaille kuntalaisille kahdesti. Edelleen tilanne on vaikea ja pääsy luotettavan tiedon äärelle tulisi varmistaa kaikille. 

Ikäihmisten asioita käsiteltäessä pitää myös huomioida ikään liittyvät mahdolliset sairaudet ja kulumat ja niiden vaikutukset toimintakykyyn. Esimerkiksi muistisairausdiagnoosien määrä tulee kolminkertaistumaan vuoteen 2050 mennessä (tällä hetkellä n. 200 000 dg).

Turvallisuuden tunne on tärkeä paitsi yksilön inhimillisen arjen ja toimintakyvyn kannalta, myös yhteiskuntarauhan näkökulmasta. Ravinnon, juoman ja kodin lisäksi on kyse perustavaa laatua olevasta tarpeesta. Jokainen meistä voi vaikuttaa yhteisössä koettuun turvallisuuden tunteeseen. Se, miten käyttäydymme ja puhumme toisillemme, viestimme sosiaalisessa mediassa tai tiedotusvälineiden välityksellä, vaikuttaa ympäristöömme. Meillä on vastuu myös tiedosta, jota levitämme eteenpäin.


Marko Mustiala
Reijo Löytynoja
Pirjo Alijärvi

Avainsanat: turvallisuus, viestintä, SDP, Janakkala, digiloikka, ikääntyvä väestö,